IDEA SYNTYY
Suomen Viron-instituutin johtaja Jaana Vasama ja Latvian Tallinnan suurlähetystön kulttuurineuvos Guntars Godinš miettivät vuoden 2006 alussa, miten toteuttaa suomalaista kulttuurivientiä Latviaan.
Mikä suomalaisessa kulttuurissa olisi sellaista, mikä Latviassa kiinnostaisi?
Guntars Godinšin idea oli, että Latviaan kannattaisi tulla yhdessä virolaisten kanssa.
Kulttuurivienti toimii tasapuolisimmin silloin, kun kulttuuria ei viedä vain yhteen suuntaan,
näin syntyi Runoajelun reittisuunnitelman pohja Suomi–Viro–Latvia.
Tarvittiin vielä teema ja tuote, jonka ympärille rakentaa tapahtuma.
Ideointiin otettiin mukaan Eesti Instituut ja vaihtoehtoisia teemoja alkoi syntyä
ruokakulttuurista designiin. Päädyimme kuitenkin runoon.
Tavoitteemme asetimme korkealle – lisätä suomalaisen, virolaisen ja latvialaisen runouden
tietoutta kaikissa näissä maissa ja tarjota runo- ja kielielämyksiä erilaisten runotapahtumien muodossa runoilijoiden itsensä lausumina.
ENSIMMÄINEN RUNOAJELU 4.–5.10.2006
PÄRNU–RIIKA
Ensimmäinen Runoajelu starttasi Pärnusta.
Mukana ajelivat Heli Laaksonen Suomesta, Viroa edustivat Elo Viiding ja Contra,
Latviasta mukana olivat Inga Gaile ja Karlis Verdinš.
Pärnusta ajeltiin Riikaan, esiintymispaikkoja alettiin kutsua runopysäkeiksi.
Ensimmäinen Runoajelu synnytti tarpeen jatkolle ja syitä oli monia.
Oli ajeltava myös Suomessa, jolloin tapahtuman kielellinen ja kulttuurinen tasa-arvo toteutuisi. Runouden ilosanomaa haluttiin levittää kaikkialle, siksi tapahtumaa ei sidottu mihinkään tiettyyn paikkakuntaan tai kaupunkiin.
Runoajelun ydin onkin sen liikkuvuudessa, se ei ole tiettyyn paikkaan eikä ajankohtaan sidottu, myös runoilijat vaihtuvat vuosittain.
Ensimmäisestä runopysäkistä lähtien yleisö on kysellyt, milloin ja missä ajeltaisiin seuraavaksi. Guntars totesi, että olimme huomaamattamme luoneet uudentyyppisen festivaalin,
josta ei ollut enää poispääsyä.
TOINEN RUNOAJELU 20.–23.8.2007
VENTSPILS–KURESSAARE–TURKU |
|
Tällä kertaa startattiin Latvian Ventspilsistä, josta jatkettiin laivalla Kuressaareen ja sieltä edelleen Turkuun. Näitä kaupunkeja yhdisti meri ja historiallisia yhtymäkohtia oli löydettävissä paljon.
Suomesta Runoajelulle kutsuttiin Saila Susiluoto ja A. W. Yrjänä,
Virosta ajelulla olivat mukana Andres Ehin ja Ly Seppel,
Latvian edustajat olivat Juris Kronbergs ja Guntars Godinš.
Toinen Runoajelu alkoi komeasti Latvian aamutelevisiosta ja päättyi Turun pääkirjaston sisäpihalla pidettyyn yleisötapahtumaan, jossa kuulijoita oli niin paljon, että tuoleja kannettiin koko ajan lisää.
Toinen Runoajelu todisti tapahtuman tarpeellisuuden; suomalaiset, virolaiset ja latvialaiset ovat kiinnostuneita toinen toistensa runoudesta ja runoilijoista, Runoajelu tekee tämän mahdolliseksi, koska se tarjoaa runot ja runoilijat sekä alkuperäiskielellä että kuulijoiden äidinkielellä – livenä.
KOLMAS RUNOAJELU 4.–9.7.2008
HELSINKI–KAJAANI–VÕRU–VALGA/VALKA–ALKAS |
|
Kolmannelle runoajelulle kutsuttiin Suomesta Anja Erämaja ja Claes Anderson,
Virosta Eeva Park ja Karl Martin Sinijärv
sekä Latviasta Agnese Krivade ja Eduards Aivars.
Runoajelulle lähdettiin Helsingin Linnanmäeltä, missä esiinnyttiin puolilta päivin katetulla ulkolavalla. Illaksi ajettiin Kajaaniin.
Lauantaina ravintola Siriuksen tiloissa pidetty runotilaisuus keräsi runsaasti kuulijoita.
Samana iltana Kajaanin raatihuoneesta lähetetyssä
suorassa radio-ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla
esiintyivät Eeva Park ja Raija Hämäläinen.
Kajaanista palattiin sunnuntaina Helsinkiin ja jatkettiin lahden yli Viroon.
Maanantaina ajettiin Võruun, missä esiinnyttiin kulttuuritalossa Kannel.
Otepäällä vietetyn yön jälkeen siirryttiin Viron ja Latvian rajakaupunkiin Valgaan (Valkaan).
Viron puoleisen kulttuuritalon edessä pidetty runonlausuntilaisuus
toteutettiin Schengen-sopimuksen hengessä mutta sateisissa oloissa.
Kolmas runoajelu päättyi Valmieran lähellä sijaitsevalla Alkasin matkailutilalla pidettyyn esitykseen. |
