KIVISILDNIK
Tarton vanhasta Kivisillasta
salanimensä lainannut Kivisildnik
alkoi saavuttaa mainetta runoilijana
Tartossa 1980-luvun lopulla.
Hän herätteli muun muassa henkiin
Tarton nuorten kirjailijoiden liittoa NAK:ia
ja kuului Viron ensimmäisten etnofuturistien Hirohall-ryhmittymään.
Tuolloin julkaistut avantgardistiset runot perustuivat mm. Marie Underin erään sonetin sanojen kierrätykseen ja muihin kokeiluihin.
Rakveressä 1964 syntynyt Sven Sildnik on käyttänyt myös pitempää pseudonyymiä Sven Kivisildnik. 1990-luvulla kirjallisia skandaaleja järjestänyt, runoja ja romaaneja julkaissut Kivisilnik on toiminut lehtimiehenä, mainostoimittajana sekä kulttuurilähetysten juontajana tai kommentoijana.
Viron televisiossa hänellä on nykyään vakiopaikka Teletaipin eli Viron Uutisvuodon vieraana.
Nykyään Kivisildnik asuu Pärnussa ja johtaa perustamaansa JI-kustantamoa.
Kivisildnikin pääteos, Tšetšenian johtajalle Džohar Dudajeville omistettu
Nagu härjale punane kärbseseen (Kuin härälle punainen kärpässieni, 1996)
on tiettävästi Viron paksuin yhden tekijän kirjoittama runokokoelma.
Tekijän skandaalimaineelle laski pohjan Internetissä samana vuonna ilmestynyt
mutta jo 1990 kirjoitettu luonnehtiva listaus Viron kirjailijaliiton jäsenistä neuvostoaikana.
Listauksen aiheuttaman skandaalin ja kiistan tiimoilta poliisi mm. takavarikoi Kivisildnikin tietokoneen.
Kivisildnik on myöhemmässä tuotannossaan jatkanut vahvasti kokeilevalla linjalla,
joka on perustunut pilailuun kirjallisuuden ja yhteiskunnan kustannuksella
mutta myös tiivistettyyn ja terävään ilmaisuun.
Vahvasti omaäänisissä teoksissaan Kivisildnik on häikäilemättä tarttunut kirjallisuuden kliseisiin
tai lähtenyt uudistamaan esimerkiksi haikurunoutta tai Rainer Maria Rilken tekstejä.
Tekijä on lopulta asettunut myös paremmin osaksi virolaista kirjallisuusinstituutiota,
kun runokokoelma Sumo palkittiin vuoden parhaana kokoelmana 2008.
Muutamia Kivisildnikin runoja suomennettiin jo ennen Viron uutta itsenäistymistä julkaistuun
kokoelmaan Salatanssia tilantyhjää (Pohjoinen 1990), joskin Kivisildnikin tuotteliain kausi
osuu vasta aikaan sen jälkeen. Myöhemmin on suomennoksia ilmestynyt virolaisen runouden antologiassa Ajattelen koko ajan rahaa (Johnny Kniga 2006, suom. Hannu Oittinen).
Virossa on vuonna 2004 ilmestynyt erillisenä pikkukirjana Runoelma Putinille (Argo, suom. Hannu Oittinen).
Kivisildnikin toimintaa voi seurata säännöllisestä blogista osoitteesta http://kivisildnik.blogspot.com.
Runoajelu 2009
***
Tuotanto
Märg Viktor (1989)
Eesti Nõukogude Kirjanike Liit 1981. aasta seisuga, olulist (1990, julkaistu 1996 internetissä)
Dawa vita (1991)
Nagu härjale punane kärbseseen (1996)
Loomade peal katsetatud inimene (1997)
Kutse (1999)
Päike, mida sa õhtul teed (2003)
Rahvuseepos Kalevipoeg ehk Armastus (2003)
Null tolerants (2004)
Otsin naist: koledatel, vaestel, vanadel ja kiimalistel mitte tülitada (2004)
Poeem Puutinile (2004)
Valitud teosed I, jutustused ja romaanid 1984–2004 (2004)
Tali valla ametlik ajalugu: kehtestatud Tali vallavolikogu määrusega 10.10.2005 nr. 4 (2005)
Vägistatud jäämägi (2006)
Torti ja aborti (2007)
(:)SUMO (2007)
(:)joosepi kahtlused (2008; yhdessä Rainer Maria Rilken kanssa)
___________________________________________________________________
Runoelma Putinille
JOHDANTO
Me virolaiset kunnioitamme
suuresti entisiä Venäjän
imperialismin kätyreitä.
Yhden Arnold-nimisen
me olemme jopa
valinneet presidentiksi.
Mitä siihen lisäisi?
Eipä muuta
kuin että meidän tulee
rakastaa myös tulevia
venäläisten hännystelijöitä
tarkoitan lähinnä
itseäni.
Venäjän
Viron-vastaiset propagandahyökkäykset
ja painostus kansainvälisissä
järjestöissä tehostuvat
päivä päivältä.
Ennemmin tai myöhemmin
ne saavuttavat tavoitteensa
ja länsivaltojen siunauksen
kuten aina.
Viron koko
poliittinen eliitti pitää
vahvemman puolta
sen mielestä todellisia vaikuttajia
ovat jenkit ja Euroopan unioni
samaa mieltä on valtaosa
kulttuurin ja median nokkamiehistä.
Viron etujen pettäminen
on arvostettu elämäntapa
enkä minä halua olla
vastarannankiiski.
Minä olen täysin
samanlainen omaa etuani ajava
hyypiö kuin te kaikki
paitsi että minä arvostan
enemmän Venäjän osakkeita.
On tosiasia että
Venäjän miehitysaikana
sukupuuttoon kuoltiin kontrolloidusti.
Kansan säilyminen
on minulle tärkeämpää
kuin virkamiesten
ja yksityistäjien hyvinvointi.
Mutta on vielä yksi etu
jota eurobyrokratian
tekopyhä koneisto ei tarjoa.
Nimittäin mahdollisuus
selvittää välit
henkilökohtaisten vihamiesteni kanssa.
Euroopassa kuvitellaan
että riittävä määrä helppoa rahaa
korvaa pysyvät arvot
mukaan luettuna ikivanha
verikostoperinne.
Kirjattakoon eriävä mielipiteeni.
RUNOELMA PUTINILLE
Tarjoan sinulle
hyviä kauppoja
Vladimir Putin.
Ylistäviä säkeitä
ehtii sorvailla
eläkevaarina nyt
on tärkeämpää tekemistä.
Sinä saat
satamat ilmatilan
ja kontrollin
Itämeren alueelle.
Minä en ole ahne
enkä tavoittele taivaita.
Minulle riittää kartano
Lahemaan kansallispuistosta
ja Matsalun suojelualue
vaatimatonta
metsästyslinnaa varten.
On itsestään selvää
että haluan yksityistää
kymmenen prosenttia väestöstä
henkilökohtaisten tarpeideni
tyydyttämiseksi.
Muilla voit tehdä mitä lystäät
vaan jos et huoli niitä
niin löydän myös
ylimääräisille
sopivaa käyttöä.
Tietysti
sopimukseen kuuluu
pieni käsiraha
pari kolme
Viron tasavallan
budjettia riittää hyvin.
Sillä hinnalla lupaan
että saat jotain aivan
ainutlaatuista nimittäin
mahdollisuuden käyttää
sataprosenttisesti
virolaisen orjamielisyyden
rajoittamattomia resursseja.
Tarjoan sinulle
hyviä kauppoja
Vladimir Putin.
Sinä tiedät
ettei Viro ole
koskaan loistanut
välkyillään.
Paljon kuleja
vähän villoja.
Lyhyesti sanottuna
kysymys minun persoonastani
olen valmis antamaan
koko määrättömän
henkisen potentiaalini
sinun käyttöösi.
Viron valtio ei minua kaipaa
Euroopan unioniin ja jenkkeihin
suhtaudun epäillen ilmeisesti
ne ovat hirvityksiä.
Kuvernöörin virka
ei ole ehkä
haaveideni huippu mutta
velvollisuudentunto ja
rappeutumattomat
arvovakaumukset
ennen kaikkea harrastukset
panevat minut punnitsemaan
myös sitä mahdollisuutta.
Minua miellyttää paimentaa
tätä pientä typerää
ja paljon kärsinyttä
kansaa niin kuin
joku hellii sisiliskoja
ja toinen taputtelee ilotyttöjä
tai peppupoikia.
Haluan ihan kiusallani
näyttää Viron viranomaisille
ja heidän omistajilleen
että sukupuuttoon kuoleminen
ei ole välttämätöntä eikä
ilmennä kehityksen luonnollista
kulkua vaan päinvastoin.
Että vapaalla ja riippumattomalla
kulttuurikansalla on
kivaa minun kartanossani
ensimmäistä kertaa historiassaan
se tuntee olevansa ihminen.
Mieleesi juolahtaa tietysti
oikeutettu kysymys
että mitä tehdään
rikollisille parasiiteille
kyyditäänkö ne Siperiaan
vai ammutaanko tässä ja nyt.
Minusta tuntuu että parasta
on ratkaista ongelma
sivistyneesti terrorismin
vastaisen taistelun hengessä
me virolaiset olemme nimittäin
kovia poikia sotimaan.
Voitaisiin lähettää riistäjät
ja nomenklatuuran parasiitit
Tšetšeniaan eikä sen takia
että ne osaisivat ampua vaan koska
tšetšeenit tuhlaisivat ammuksensa
valkoisissa sukkahousuissa
loikkiviin jaanus
adamsoneihin ja tiit väheihin.
Ja nyt viimeinen ehdotus
olet varmasti harkinnut asiaa itsekin
ja havainnut että ajatus
on täysin sopimaton.
Sinun ja suuren valtiosi
ei sovikaan esittää moista
mutta rahvas vaatii sitä
ja koska Viron valtiolle yksikään
typeryys ei ole vieras niin julistetaan
sinut Virossa jumalaksi ja avataan sinulle
kaikkialle ulottuva temppeliketju
täkäläisissä postikonttoreissa.
Me vaadimme valtionuskontoa
meillä on tarvetta taipua kumarteluun
meitä miellyttää maksaa veroja
ja kantaa mielettömiä uhreja.
Minä lupaan sinulle
että otan pääpapin
velvollisuudet itselleni
kevein sydämin ja
täysin vilpittömästi
omaa etuani ajamatta
ja asiat hoituvat
niin kuin tarvis on.
Suomentanut Hannu Oittinen
|
